Miten minusta lähti 20 cm

Leikkaamalla hiukset. Didn’t see that coming, right?
Mulla on ollut pitkät hiukset to-del-la pitkään. Syy siihen löytyy alun perin laiskuudesta ja rahapulastakin, tyttären syntymän jälkeen ei oikein jäänyt aikaa tai jaksamista niinkään panostaa ulkonäköönsä.

Tuohon maailman aikaan mun hiukset olivat takaa superlyhyet ja sivuilta vähän pidemmät, tavallaan polkka. Väri vaihteli punaisesta violettiin ja mustaan, vietinpä hetken myös blondina.

Noh, kasvatusvaihe oli vähän tuskallinen, mutta tavallaan se tapahtui kuin itsestään. Lopetin vain kampaajalla käymisen. Tadaa, useamman vuoden jälkeen hiukset olivat pitkät. Alaselkään asti-pitkät.

Ja ai että mä kiinnyin niihin hiuksiin. Vaikka olihan ne tylsät, enkä mä osannut tehdä niille mitään. Mun hiuslaatukaan ei luonnostaan ole mitenkään kiva, paksu, asettuva. Se vaan on, hento ja tylsä. Harmaa.
Varmaan viimeisen vuoden olen koittanut joka kampaajakäynnillä uskaltaa leikkauttaa pituudesta reippaasti, mutta en mä ole uskaltanut. Ja mulla on ihana kampaaja, se ei ole koskaan usuttanut mua siihen suuntaan.

Kuluva vuosi on ollut teemaltaan oma hyvinvointini, niin vahvasti kuin olen suunnannutkin energiaani muiden hyvinvointiin! Mutta ilman, että itse voin hyvin, en mielestäni voi uskottavasti ohjata asiakkaitani voimaan paremmin.

Siispä olen käynyt hierojalla, jopa kahdesti! Edellisestä kerrasta kun oli aikaa sellaiset kymmenen vuotta.
Kävin myös sellaisessa alipainehoidossa vilkastuttamassa verenkiertoani, koska istun niin paljon! Kyseinen hoito on muuten yksi maailman siisteimmistä jutuista ikinä, siitä ehkä lisää myöhemmin!
Olen nähnyt ystäviäni (edelleen liian vähän, mutta kuitenkin).
Löytänyt maailman ihanimman välipalan, Foodinin Raakasuklaa-Inkan. Tästä ihanuudesta kuva edellisessä postauksessa.
Olen käynyt salilla, mutta salikäyntejä enemmän kävelylenkeillä. Koska kehon- ja mielenhuolto.

Ihana kevätaurinko kutitteli jo nenänpäätä!

Lisäksi käyn säännöllisesti kampaajalla. Ja tällä kertaa mä uskalsin! Päädyin leikkauttamaan pituudesta pois ainakin 20 cm. Ja vitsit että tuntuu kevyeltä! Oudolta, mutta samaan aikaan mietin, miksi en tehnyt tätä jo aiemmin. Ja onhan nämä mun hiukset edelleen pitkät. Mutta ei enää alaselkä-pitkät. Olen mun uudesta tukkapituudesta ihan fiiliksissä!

Puhumattakaan siitä, että voin sanoa olevani 20 cm kevyempi. How cool is that?!

Kampaamokäynnin jälkeen!

Mikä asia tai teko on viimeksi saanut sulle hyvän fiiliksen? Onnistumisen ilo, ystävän tai puolison kiva viesti kesken päivän, hiustenleikkuu, kasvohoito – tämänkertainen kampaamoreissu oli hyvä muistutus itsellenikin, että hyvinvointi koostuu niin monesta muustakin asiasta, kuin syömisistä ja liikunnasta!

Muistahan siis sinäkin tukea hyvinvointiasi muillakin tavoilla, kuin pelkästään ruokailutottumuksilla, painonhallinnalla ja liikunnalla. Hemmottelu tarkoittaa meille kaikille varmasti vähän eri asioita, joten selvitä mikä hemmottelee sinua ja toteuta sellaisia hetkiä riittävän säännöllisesti.

Niillä on suuri merkitys siihen, että saa olonsa kohenemaan jopa kahdenkymmenen sentin verran.

Seuraavaksi lupaan kirjoittaa seuraavan osan Annan Eväisiin, eli vinkkejä parempaan ravitsemukseen. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *