Rakas päiväkirja…

Lieneekö Karvisen peruja kaikki ne meemit, joita maanantaiaamuisin päivittyy sosiaalisen median fiideihini. Viesti on kuitenkin monessa sama.
Voi persikka, taas maanantai. Mä VIHAAN maanantaita!

Vai näkyykö siellä:

Viikonloppu oli MIELETÖN ja sitä olisi hetken vielä voinut jatkaa, mutta mä olen NIIN täynnä virtaa aloittaa uusi viikko. Tästä se taas lähtee!

Aikamoinen ero tavassa aloittaa uusi päivä, uusi viikko, riippuen siitä, kumpi ajatus mielessäsi maanantaiaamuna pyörii. Tuo sama sisäinen ääni käy vuoropuhelua kanssasi, se kuiskii syödessäsi, löhöillessäsi sohvalla, töitä tehdessäsi. Millaista sisäistä puhelua käyt itsesi kanssa?

Oletko puheissasi mustavalkoinen, vai varioitko eri sävyjen mukaan?
Onko sinulla joko / tai – ajattelumaailma, vai näetkö onnistuneesi, vaikka vain vähän tai ainakin riittävästi sinnepäin? Ei niin, että arvioit lopputuleman joko onnistuneen tai epäonnistuneen?

Sisäisen puheen tärkeys

Mieli ei tee eroa ajatuksesi kanssa sen suhteen, onko se totta vai ei. Siksi esimerkiksi mielikuvaharjoittelu on niin vahva työkalu!

Mä tajusin tuossa yksi hetki, että mun täytyy tehdä vielä töitä sisäisen puheeni kanssa. Mä pidän huolta terveydestäni liikkumalla mieleisillä tavoilla sekä syömällä kehoani kuunnellen. Valitsen tietoisesti terveyttäni tukevia vaihtoehtoja ja nautin niiden hyvää tekevästä vaikutuksesta.
Tämän kaiken kuorrutin sisäisellä puheella, joka vaati multa usein enemmän, kuin mitä jaksoin tai epäili mun kykyä onnistua. Se arvosteli, haukkui, aliarvioi, nauroi mulle.

Eli minä arvostelin, haukuin, aliarvioin. Ja pahinta kaikessa, nauroin itselleni, vahingoniloisesti.

Miksi helvetissä?

Anna
Mieti, mitä mietit.

Havahtuessani tähän, olen tietoisesti alkanut opettelemaan itselleni puhumista niin kuin puhun muille.

Kannustaen ja kehuen. Arvostaen. Kunnioittaen. Rakkaudella. Voin vaatia, mutta ystävällisesti.

Päiväkirjan pariin

Aloitin oppimatkani aloittamalla päiväkirjan kirjoittamisen. Ja kyllä, siellä muutaman päivän muistiinpanot alkavat klassisesti ”rakas päiväkirjani..”.  Vaikka aloitin kirjoittamaan päiväkirjaa tehdäkseni konkreettisia huomioita tavastani puhua itselleni, sen pito laajeni myös muihin, itselleni tärkeisiin asioihin. Tällä hetkellä päiväkirjani runko jakautuukin seuraavien otsikoiden alle:

Aamu:

Mitä haluan tänään saavuttaa?
Mitä aion tehdä saavuttaakseni nuo tavoitteet?
Mitä minulla on?
Mitä minä vielä haluan?

Ilta:

Mitä minä tänään saavutin?
Mistä olen kiitollinen?
Mitä haluan itselleni vielä sanoa?

Annan eväät
Kortin takana muistutuksena teksti: If there is a will, there is a way. .

Aamun otsikot muokkaantuvat päivien mukaan, välillä pitää olla tavoitteetonta aikaakin ja päivän merkinnät koostuvat yleisistä huomioista, mietelauseista, tunnelatauksista jne. Mutta illan merkinnät ovat aina samat. Koska tavoitteettomankin päivän aikana voi saavuttaa vaikka ja mitä, kuten lepoa, rauhaa, rakkautta, perheen kanssa yhdessäoloa, ahaa-elämyksiä, ideoita, inspiraatioita jne.

Haluan myös joka päivä pysähtyä miettimään asioita, joista tunnen kiitollisuutta.
Alkuperäisen tavoitteeni kannalta tärkeimpänä kohtana illalla ennen nukkumaan menoa kuitenkin on se, mitä haluan itselleni siitä päivästä ja sillä hetkellä sanoa. Se on hetki, jolloin opetan sisäistä puhettani puhumaan itselleni kauniisti. Lohduttavasti. Ja ennen kaikkea rakkaudella.

Anna
Kiireetöntä aikaa itsensä äärellä.

Onnistumisia!

Eron olotilassa huomaa selkeästi, on tehnyt todella hyvää panostaa sisäisen puheen terveyttä edistävään vaikutukseen. Aikaa se ei vie kuin kymmenisen minuuttia aamulla, sekä saman verran illalla.
On ollut hyvä myös käydä välillä läpi aiempien päivien mietteitä.
Välillä on niitä paskoja päiviä ja niiden mukanaan tuomia negatiivisia tunteita. Ne ovat yhtä tärkeitä kuin ne hyvät ja positiivissävytteiset päivät. Miksi?

Koska niistä olen pystynyt oppimaan itsestäni jopa enemmän, kuin hyvistä päivistä!
Esimerkiksi riidan aiheuttaman kurjan fiiliksen jälkimainingeissa, kun purin kiukkuani päiväkirjaan, halusin kirjoittaa ylös myös mitä MÄ voin tehdä saavuttaakseni taas tasapainon ja sovun.
Me olemme itse itsemme asiantuntijoita, joten miksi emme käyttäisi sitä hyväksi?

Päätin toimia huomioideni mukaan ja riita hälveni nopeammin kuin aikaisemmin, sekä jätti hyvän fiiliksen molemmille osapuolille. Onnistuminen ruokkii tämän tekemisen noudattamista kyllä parhaiten.

Myös se kohta, jossa mietin mitä aion tehdä saavuttaakseni tavoitteeni, on osoittautunut sekä tärkeäksi, että tehokkaaksi.
Jos tavoite on vaikkapa syödä terveellisesti, sen teeman pilkkominen toteutettavissa oleviin osasiin on varmempi tapa onnistua tavoitteessaan. Kuin esimerkiksi se, että tavoittelee tuollaista yleismaallista termiä ja päätyy vain sättimään itseään pizzailtapalasta (niin, se sisäinen puhe).
Eli, tavoitetta voisi lähestyä vaihtoehdoilla a, b ja c niin, että a on se mihin täydellisenä päivänä aikoo pyrkiä, mutta c on se mikä sen päivän osalta riittää, mikäli a ja b ovat mahdottomia toteuttaa.

Vaikkapa näin:

A = Syön 5 x päivässä ja joka ateria on ravitseva sisältäen paljon vihreää, monipuolisesti marjoja ja hyviä rasvoja
B = Panostan aamupalaan sekä lounaaseen ja koostan ne suunnitelman A mukaisesti
C = Käyn tänään kaupassa voidakseni huomenna toteuttaa kohdan A tai B

Ymmärrätkö pointin? Älä vaadi itseltäsi mahdottomia. Aloita pienestä, mutta näe kirkkaasti isompi kuva. Vakuuta itsesi pienten askeleiden merkityksestä pitkällä aikavälillä. Mieti tavoitteet ja iloitse aina kun onnistut, edes vähän! Puhu itsellesi kannustavasti. Näe arvo tekemisissäsi ja kiitä itseäsi, joka päivä.

Mun tavoitteista ja haaveista

Mun tavoitteena on pitkään ollut luoda verkkovalmennus, josta jokaisella on mahdollisuus poimia itselleen sopivat rakennustyökalut. Noiden työkalujen avulla osallistuja saa tuotua omaan elämäänsä, omilla ehdoilla ja aikatauluilla terveellisyyttä, hyvinvointia ja parempia valintoja vaikkapa ravitsemuksen saralla. Mutta ne työkalut ovat hyödynnettävissä kaikilla elämän osa-alueilla!
Haluan valmennuksen olevan myös mahdollinen kaikille, joten talkootöitä ja yhteistyöverkostojen luomista löytyy taustalta valtavasti.
Ilman sisäiseen puheeseeni puuttumista en olisi näin pitkällä valmennusmateriaalin kanssa, saati pääsisi unelmaani edes toteuttamaan! Matkaa on vielä jäljellä, mutta näen kirkkaana mielessäni päivän, kun tavoitteeni on saavutettu.

Kiitos itselleni, kun jaksan uskoa omiin unelmiini ja annan sisäisen puheeni tukea matkaani kohti tavoitteitani!

Rakkaudella,
Anna

Annan Eväät ja Noora Peppiina #197

Sain vuodenvaihteessa yhteydenoton, joka koski lahjakkaan nuoren naisen ravintovalmentamista. Huippu-urheilijan, joka tulee tänä vuonna kisaamaan suomenmestaruudesta! Lähdin innoissani tutustumaan valmennettavaani, sekä muihin taustajoukkoihin. Tapasimme Nooran kanssa ensimmäisen kerran tammikuussa 2020 Raisiossa sisäharjoitteluradalla, samalla pääsin tutustumaan tositoimiin lajin parissa. Bensanhuuruisessa vanhassa vesilaitoksessa moottorit ärjyivät, innokkaat kuskit ihan pikkuisista aina aikuisiin vetivät hengästyttäviä ajosettejä osittain ilmassa, hidastellen kaarteissa ja täysillä suorilla pätkillä.

Kuulosuojaimet korvissa koitin sisäistää mulle lajista selitettyjä asioita, mutta ohihan niistä suurin osa taisi mennä.

Nooran hiljainen jämäkkyys teki heti vaikutuksen. Ja arvostukseni tuota nuorta urheilijaa kohtaan on vain kasvanut tässä matkan varrella. On kiva antaa ohjeita, kun tietää niiden menevän käyttöön.
Noora on äärimmäisen sitoutunut, kiinnostunut kehittymään ja taitava viemään sovitut asiat tekemisen tasolle. Yhteistyö on siis ollut todella mutkatonta.

16 vuotias Noora on äärimmäisen sitoutunut tekemään töitä lajivalintansa eteen. Kuva Ismo Karttunen Photography.

Motocrossin kovatehoisuudesta kertoo ehkä parhaiten ajotreenien statistiikka, ajotreenit kestävät 2-3h ja tuona aikana energiaa kuluu noin 800 kcal, keskisykkeen ollessa 180-190 rpm. Ajotreenien lisäksi lajia tukevia treenitunteja kertyy noin 10h/viikko sisältäen uintia, lihaskuntotreenejä sekä juoksulenkkejä.

Ravitsemuksen pitää olla siis vähintäänkin kunnossa.

Rataa katsellaan välillä ylhäältä päin.

Ravitsemuksen lähtötilanne oli urheilijan ollessa kyseessä toki positiivinen, Nooran ruokailutottumukset olivat jo ennestään monipuoliset sekä ateriarytmi oli kunnossa. Huomioon piti ottaa Nooran ikä ja makumieltymykset, sekä varmistaa, että suhde ruokaan säilyy yhtä terveenä, kuin se oli lähtötilanteessa.

Lautasmallissa korostui aiemmin hivenen liikaa proteiini, joten lähdimme ihan ensin nostamaan aterioiden sisältämien hiilihydraattien osuutta. Lisättiin myös pehmeitä rasvoja, sekä nostettiin kokonaisenergiansaantia ruuan määrää lisäämällä.  Näiden muokkausten jälkeen päästiin käsiksi Nooran suurimpiin huolenaiheisiin, varmistamaan energian riittävyys kisaviikonloppujen aikana. EM-sarjassa Noora reissaa ympäri Eurooppaa ajamassa (tosin tämän vuoden osalta kisat on peruttu vallitsevan tilanteen vuoksi), kesällä käynnistyy (toivottavasti) taas oma Suomen Cup-sarja. Kisakaudella tahti on kova! Halusin siksi korostaa myös palautumisen tärkeyttä, siinä oivana apuna ovatkin olleet lisääntyneet hiilihydraattimäärät.

Kuva Ismo Karttunen Photography.

“Halusin korostaa myös palautumisen tärkeyttä, siinä oivana apuna ovatkin olleet lisääntyneet hiilihydraattimäärät. “ – Annan Eväät

Kisapäivänä energiankulutus on valtava, koska ajovetojen lisäksi energiaa kuluu aamun lämmittelevässä juoksussa, sekä ajosettien välissä kuntopyörän selässä. Kisapäivän jännitys vaikuttaa myös päivän aikaiseen ruokailuun, joten keskityimme varmistamaan energian riittävyyttä ennakkoon. Tämä toteutettiin yksinkertaisesti hiilihydraattitankkauksella kisoja edeltävinä päivinä.

Ensimmäinen iso testi energian riittävyydestä koitti maaliskuun alussa, kun ajettiin Baltic Master Cupin kolmas ja ratkaiseva osakilpailu. Noora sijoittui koko Baltic Master Cupissa toiseksi!   

Mielettömän hieno suoritus!

Annetaan puheenvuoro myös Nooralle, joka kuvailee yhteistyötämme näin:

”Olen Noora Uro, 16-vuotias motocrosskuljettaja ja ajan sekä Suomen Cupia että EM-tasolla. Yhteistyö Annan kanssa alkoi vuoden 2020 tammikuussa. Anna tuli ensin tutustumaan lajiini seuraamalla treenipäivääni Raision motocrossluolassa. Käytiin läpi, kuinka paljon ja miten treenaan ja miten olin syönyt siihen asti. Urheilijana olen oppinut syömään terveellisesti, mutta yhteistyö Annan kanssa antoi uusia näkökulmia ravinnon merkityksestä. Myös ruokamäärät ovat kasvaneet huomattavasti.

Sain esimerkit ruoista ja niiden sisällöistä, jotta oppisin mitä ruokia ja kuinka paljon oikeasti tarvitsen. Aluksi ruokamäärät tuntuivat käsittämättömän suurilta ja tuntui, että syön liikaa. Keho kuitenkin tottui nopeasti uuteen ruokamäärään ja tällä hetkellä treenaaminen kulkee erittäin hyvin.

Motocross lajina saattaa kuulostaa ei-raskaalta, mutta todellisuudessa se on yksi raskaimmista. Energiankulutus on todella suurta!
Nykyään jaksan ajaa treenit paremmin, koska kiinnitän huomiota riittävän energiamäärän saantiin jo edellisenä iltana. Jos on tullut vastaan jotain kysyttävää, niin Annalta on löytynyt niihin apua.

Urheilijana mielestäni on tärkeää, että ympärillä on juuri ne oikeat ihmiset joilta voi kysyä apua ongelmaan, eikä tarvitse jäädä itse murehtimaan niitä, liittyivätpä ne sitten vaikka ravintoon. ”

Tällainen palaute lämmittää valmentajan sydäntä.

Kuva Ismo Karttunen Photography.

Vähän olemme päässeet jo hifistelemään ja kokeilemaan esimerkiksi hiilihydraattipurskutusta ja sen vaikutusta energian riittävyyteen ajotreeneissä! Tällä hetkellä toivomme, että kisakausi pääsee starttaamaan normaalisti. Taidan olla kentän laidalla silloin tällöin jännittämässä Nooran mukana!

Ravintoasioita päivitämme matkan varrella tarpeen mukaan, mutta hienon pohjatyön Noora on jo tehnyt! Noorasta ilmestyy pidempi tarina 11.6. ilmestyvässä XRacing- lehdessä, löytyy sitten lehtipisteistä ympäri maan! Suosittelen lämpimästi lukemaan.

Tämä nuori nainen toimii varmasti inspiroivana esikuvana monelle lapselle ja nuorelle, Noora on upea esimerkki haasteiden kääntämisestä voitoksi! Lue koko tarina lehdestä!