Mitä sinä odotat, oikeasti?

Mitä sinä odotat, oikeasti?

Edellisessä tekstissä lupasin pureutua ravitsemuskiinnostukseni taustoihin, mutta ajankohtaan sopinee paremmin alla oleva pohdinta.

Näin yksi päivä Kodin Kuvalehden mainoksen, joka kolahti ihan kunnolla. Se jotenkin onnistui kiteyttämään nykyihmisen ajattelumallin vahingollisuuden.

Odottaminen.

Mainoksessa odotettiin viikonloppua, odotettiin sopivan kumppanin löytymistä ja niin edelleen, odotettiin elämää tapahtuvaksi. 

Se sai mut pohtimaan omaa tapaani elää. Elänkö sitten kun, mutta kun vai tässä ja nyt.
Okei, mä suunnittelen paljon tulevaa ja sitä kautta ajatukseni ovat sitten kun-ajatuksia. Ja koska elän siellä tulevassa, toimin useinkin mutta kun-pohjalta. Aika huono?

Lähdettiin elämään tässä ja nyt ja se kannatti – tällä kuvalla meidät upgreidattiin Hartwall Arenalla VIP-aitioon. Onnistunut datenight!

Väännetään vähän rautalangasta. Ei sua varten, vaan ehkä enemmän mua varten.
Mä täytän viikon päästä 40. Ja olen AINAKIN viimeiset 3 vuotta ajatellut, että ”sitten kun täytän 40 vuotta, haluan olla elämäni parhaassa fyysisessä kunnossa.” Noh, vuoden päivät treenasin aika hullun lailla ja olinkin kovassa fyysisessä kunnossa. Rasvaprosentti 17. Lihasmassaa 32kg. Ei huono.

Mutta se oli liikaa kaiken muun kanssa, ja treenaaminen oli pakko laittaa hetkeksi kokonaan tauolle. Ajatus siitä, että haluan olla hyvässä kunnossa, ei kuitenkaan ole minnekään hävinnyt, mutta ruuhkavuosien ottaessa minua enemmän haltuun, olen sortunut paljon mutta kun– ajatteluun. Mutta kun mun pitää tänään opiskella. Mutta kun mun pitää tänään toimia treenikuskina. Käydä kampaajalla, kaupassa, laittaa ruokaa, käydä töissä, valmentaa.. Ja sieltä on helppo paeta taas sitten kun – kiertoon.

Kognitiivinen käyttäytymiskolmio. Piirsin ihan itse.

ELÄMÄ EI ODOTA! Alussa mainittu mainos havahdutti läsnäolon, sekä tässä ja nyt-ajatusmaailman tärkeyteen. Minä ja me, ja kaikki se mitä kutsumme elämäksi kun tapahtuu – ei sitten kun, vaan tässä ja nyt.

Yllä kuvattu kaavio on kognitiivinen käyttäytymiskolmio. Se kertoo siitä, kuinka kaikki lähtee ajatuksesta. Me voimme ajatella vain yhtä ajatusta kerrallaan ja se, millaisen tunteen se ajatus herättää, riippuu siitä onko ajatuksemme positiivinen vai negatiivinen.

Ajatuksemme luoma tunne saa aikaan toiminnan, joka pohjautuu tunteeseen, joka on saanut alkunsa ajatuksesta. Ajattelemme 12 000 – 60 000 ajatusta päivittäin ja jopa 95% noista ajatuksistamme on kierrätettyjä! Ajattelemme siis sitä samaa saatanan kauppalistaa, tai “mitä tänään syötäisiin” joka päivä. Suurimman osan aikaa.

Noista kierrätetyistä ajatuksia jopa 80% on negatiivisia. Miksi tämän pandemian piti tapahtua juuri nyt? Ei päästä Milanoon, Tallinaan tai MIHINKÄÄN!  Sairastuuko joku läheiseni? Vellotaan syvällä kysymyksessä miksi. Vallitseva tunne saa meidät toimimaan ja toimimme tuon tunteen pohjalta. Minkähänlaista toimintaa nuo edellä mainitut ajatukset saavat aikaan? Vai saavatko ne meidät lamaantumaan, odottamaan, jos huomenna kaikki olisi toisin. Sitten kun.

Tulppaanit on mun lempikukkia. Liittyen ei oikeastaan mihinkään.

Mitäpä jos ajattelisimme, että vitsi miten paljon aikaa nyt vapautui! Mulla on vihdoinkin aikaa käydä varastohuone läpi! Treenikuskaamisen sijasta voidaan ottaa se Kimble-matsi perheen kesken! Mietitään siis miten, eikä miksi. Millaisia tunteita ja sitä kautta toimintoja tämä lähestymistapa voisi herättää?

Ympäröivästä ahdistavasta tilanteesta huolimatta, pidetään yllä positiivista elämänasennetta. Tuetaan toisiamme ja ollaan läsnä tässä ja nyt.

Rakkaudella,
Anna

Mitä ravintovalmentaminen on

Kahvikupin ääressä nimet jo paperissa. Ja sitten pamahtaa se kysymys: ”mitä sä oikein niinku sitten teet?”
Vaikka luulisi, että sillä henkilöllä on ollut selkeä visio työstäni jo ottaessaan muhun yhteyttä. Koska tässä me olemme, ravintovalmentaja ja asiakas, valmiina aloittamaan.

Ja sitten, vähän varoen tiedustellaan, että mitäs mitäs.

Kerron esimerkin.

Asiakkaakseni hakeutuva on kamppailut esimerkiksi painonsa kanssa jo pitkään ja ottaa yhteyttä ravintoasioiden ammattilaiseen saadakseen viimein käyttöönsä keinot kääntää kamppailu voitoksi. Ja kyllä, meidät ravintovalmentajat asetetaan samalle viivalle urheilupuolen valmentajien kanssa niin, että ”sieltä sitten saa sen valmiin ohjelman, jonka mukaan syömällä laihdun haluamani aikataulun mukaisesti ja elän tyytyväisenä sekä tavoitepainossani loppuelämäni”.

Ajatellaan, että ratkaisu on se, että maksaa jollekin paperista, jonne on kirjoitettu tarkat elämänohjeet seurattavaksi kirjaimellisesti loppuelämän ajan. Seuraava askel on kertoa mulle, kuinka on kokeillut jo KAIKKI keinot ja tietää kyllä mistä on aiemmin kiikastanut, että sillä lailla ei oikeastaan ole edes tarvetta käydä läpi Olet mitä syöt- tyyliin jääkaapin, saati ruokavalion sisältöä.

“Ajatellaan, että ratkaisu on se, että maksaa jollekin paperista, jonne on kirjoitettu tarkat elämänohjeet seurattavaksi kirjaimellisesti loppuelämän ajan.

Ja koska kuitenkin käydään läpi, niin ”tämä ei ollut ihan normaali viikko, kun oli sitä ja tätä ja tuota kissanristiäistä”. ”Enkä mä en voi jättää pois ruokavaliosta suklaata, sipsejä, nakkeja, saunaolutta enkä juustokakkua, koska mulle ei vaan toimi se että mä kiellän itseltäni jotain”.
Lisäksi ”mulla on kuukauden päästä nuo juhlat, joihin pitäisi se 20kg tiputtaa. Viisi vuotta sitten onnistui, kun vaan olin syömättä, tippui 17kg kuukaudessa, niin kyllähän tuokin onnistuu.”

Ai, tuli korkoineen takaisin?

Niinpä.

Muista pyytää apua, kun sitä tarvitset.

Ehkä siellä oli taustalla salainen toive muutoksesta, opettajasta, kanssakulkijasta, kun sinä otit yhteyttä minuun.

Ennen kuin ehdin edes aloittamaan, ollaan tilanteessa, jossa asiakas tietää kyllä.
Suomalaista perua lienee, tätä pohdinkin jo aiemmassa kirjoituksessani.
Mutta sitten käydään läpi, että ehkä tässä kuitenkin ollaan syystä. Ehkä siellä oli taustalla salainen toive muutoksesta, opettajasta, kanssakulkijasta, kun sinä otit yhteyttä minuun.
Eikä tässä kielletä, ennemmin vähän vaihdetaan tarvittaessa. Ja hyvä että tiedät, nyt on aika laittaa tieto toiminnan tasolle. Sisällytetään ravitsemukseen suklaata, sipsejä, nakkeja, saunaolutta tai juustokakkua, mutta luodaan myös hyvä pohja sille, että nuo eivät häiritse tavoitteeseesi pääsyä.

Ja asetetaan REALISTISET tavoitteet. Säädetään niitä matkan varrella. Koska sitä ravintovalmentaminen on. Matka. Se on ihmisen mittainen matka epäedullisista ruokailutottumuksista siihen pisteeseen, että sinä tiedät mikä kehollesi sopii ja mikä ei. Oli tavoitteesi sitten urheilussa, painonhallinnassa, energiatasoissa tai hyvän olon löytämisessä ja ylläpitämisessä.

Tiedätkö, mitä kehosi kaipaa?

“Ravintovalmentaminen on ihmisen mittainen matka epäedullisista ruokailutottumuksista siihen pisteeseen, että SINÄ tiedät mikä kehollesi sopii ja mikä ei.” – Annan Eväät

Saamme ravinnostamme rakennuspalikoita, joita kehomme hyödyntää uskomattoman monimutkaisiin (meille itsestään selviin) prosesseihinsa. Sillä on hirmuisesti väliä, mitä syömme. Aikana, jota leimaavat elintapasairaudet, lihavuus, stressi ja niin moni muu meihin negatiivisesti vaikuttava asia, on äärimmäisen tärkeää hoitaa itseämme ravitsemalla kehoamme paremmin. Syömiseen ja ravitsemukseen panostaminen voi vapauttaa paljon myös henkistä pääomaa, kun opetellaan pois negatiivisista ajatuksista, sekä vanhoista tavoista ja uskomuksista syömiseen liittyen.

Valmennus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja sen teemoja voisi olla vaikkapa:

  • Oikeanlaisen ravitsemuksen löytäminen on avain painonhallintaan
  • Uudet tavat ja ulos vanhoista uskomuksista
  • Lisäenergiaa kisakauteen
  • Löydetään ravitsemuksen merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille
  • Opetellaan pois negatiivisista ajatuksista syömiseen liittyen
  • Lihasmassan lisääminen oikeanlaisella ravinnolla
  • Kartoitetaan terveyteen vaikuttavat ruoka-aineet nykyisestä ruokavaliosta ja tehdään suunnitelma, miten saadaan vaihdettua ongelmia aiheuttavat ruoka-aineet terveellisempiin ja millä aikataululla
  • Opetellaan loppuelämään kantavat, terveelliset elämäntavat tavoitteen mukaisesti.

Valmennuksen teema toteutuu siis ihmisen mukaan, sen mukaan mitä sinä tarvitset ja haluat.

Suunnittelu ja toteutus.

Mitä ravintovalmentaminen on käytännössä asiakkailleni? Se on:

  • Keskustelua
  • Tiedon omaksumista
  • Uusien tapojen juurruttamista
  • Opettelua
  • Takapakkeja
  • Toistoa
  • Edistymistä
  • Tehtäviä, joiden tarkoitus on kiinnittää huomiota omiin tapoihin ja toimintamalleihin

Ravintovalmentaminen on taustalla tapahtuvaa paperityötä. Se on kuuntelemista, havainnointia, huomioon ottamista, suunnittelua, analysointia, tiedonhankintaa, tiedon hyödyntämistä, läsnäoloa ja sanoinko jo; kuuntelemista. Asiakkaalle ravintovalmentaja on tukihenkilö, kädestä kiinnipitäjä.
Se, joka luotsaa kohti kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta.

“Ravintovalmentaja on sekä suodatin, että toimeenpaneva voima olemassa olevan tiedon ja toteuttamisen käytännössä välillä.”

Valmennuksen jälkeen olet oman elämäsi asiantuntija myös ravitsemuksesi suhteen. Aikamoista!

Mikä sitten sai minut kiinnostumaan ravitsemuksesta? Siitä lisää seuraavalla kerralla.    

Löydät nyt sivustoltani myös reseptejä, nappaa sieltä talteen vaikka tämän herkullisen banaanileivän resepti.

Mausteinen banaanileipä vaikka kahvipöytään tukemaan terveellisiä elämäntapoja.

Annalysointia

Pysähdytkö koskaan miettimään, että miksi? Miksi sinä, noh, mitään?

Aloitin viime viikolla Xamk:ssa verkkokurssin, jonka ensimmäiset videot olen saanut katsottua läpi ja sitä myöten aloin kyseenalaistamaan vähän kaikkea. Ups!
Ensinnäkin aihe on ääääärimmäisen mielenkiintoinen: ihmisen fysiologia. Ja samalla pelottava, koska oppimisprosessi on vielä niin kaukainen muisto, että hirvittää miten saan sisäistettyä niin paljon uutta, tärkeää tietoa.

Mutta se kyseenalaistaminen. Miksi opiskelin itseni ravintovalmentajaksi? Miksi aloin kirjoittamaan ajatuksiani julkisesti? Miksi käyn kuntosalilla? Miksi käyn kävelyllä, vaikka taivaalta sataisi pieniä mummoja? Miksi perustin perheen? Miksi käyn töissä? Miksi teen, mitä teen?

Et voine sinäkään kieltää, että välillä elämä tuntuu tarkoituksettomalta tai tylsän harmaalta. Päämäärättömältä. Tarpomiselta. Yksinäiseltä. Saman toistamiselta. Yllätyksettömältä.

Mutta eihän se elämä oikeasti ole sellaista. Elämä on monenkirjavaa! Tarkoituksenmukaista! Täynnä yllätyksiä, iloa, surua, naurua, itkua. Töitä, vapaa-aikaa, ystäviä, perhettä, läheisiä, sukulaisia. Elämä on myös mielekkäämpää, jos meillä on tavoitteita. Unelmia. Haaveita.

Se, että jaksan haaveilla, vaatii pään pysymistä kasassa. Kuormitun helposti kaiken puurtamisen alle, ellen muista pitää huolta omasta jaksamisestani. Olen löytänyt liikunnasta keinon hengähtää! Pitkillä kävelylenkeillä lempimusiikin soidessa kuulokkeissa, ajatukset jäsentyvät kuin itsestään omille paikoilleen. Ongelmiin löytyy ratkaisut, paha mieli muuttuu hyväksi, tai sitten vain luonto on niin kaunis, että lenkin jälkeen pursuan ideoita ja energiaa! Joskus taas yhdistän opiskelun ja lenkin, mikä fiilis ennen lenkkiä sitten onkaan.

Kuntosali ja lihaskuntoharjoittelu taas on totaalinen irrottautuminen arjesta. Pään tyhjennystä. Maastavetoa tai kyykkyä ei voi suorittaa mielestäni turvallisesti, jos päässä sinkoilee stressaavia ajatuksia. Siellä salilla ei keskittyminen saa herpaantua. Ihanaa vastapainoa ajatustyölle ja istumiselle!

Siihen päälle vielä hyvä, ravitseva ruoka, sekä riittävä lepo, niin elämän osa-alueet ovat melkoisen hyvin tasapainossa.

Löysin maailman parhaan välipalan, Foodinin Raakasuklaa-inkan! <3

Näillä eväillä toteutan taas yhtä tavoitettani. Haluan ymmärtää ihmistä paremmin auttaakseni enemmän. Lyhyen ravintovalmennusurani aikana olen oppinut ainakin sen, että ravintovalmennus ei todellakaan ole pelkästään ruokaohjelman suunnittelemista ja antamista, tai sen noudattamisen seuraamista. Ei.

Ravintovalmennus on elämäntapavalmennusta. Ainakin mun ihanien asiakkaideni kohdalla! Matkan varrelle on toki mahtunut ravintoasioita paljonkin, mutta niiden uusien syömistottumusten istuttaminen sinne jokaisen arkeen onkin jo ihan toinen juttu! Tehdään pieniä tehtäviä, jotka ohjaavat ajatuksia sinne omaan arkeen, ajankäyttöön, syömiskäyttäytymiseen ja sitä kautta vaikutetaan koko kuvaan.

Teen töitä upeiden naisten kanssa, joiden kanssa olen saanut jakaa elämän iloja ja suruja, arkea ja juhlaa. Teen tätä teille. Ja sitä kautta itselleni. Kiitos että olen saanut olla mukana!

Minä siis tiedän miksi. Tiedätkö sinä?