Mitä sinä odotat, oikeasti?

Mitä sinä odotat, oikeasti?

Edellisessä tekstissä lupasin pureutua ravitsemuskiinnostukseni taustoihin, mutta ajankohtaan sopinee paremmin alla oleva pohdinta.

Näin yksi päivä Kodin Kuvalehden mainoksen, joka kolahti ihan kunnolla. Se jotenkin onnistui kiteyttämään nykyihmisen ajattelumallin vahingollisuuden.

Odottaminen.

Mainoksessa odotettiin viikonloppua, odotettiin sopivan kumppanin löytymistä ja niin edelleen, odotettiin elämää tapahtuvaksi. 

Se sai mut pohtimaan omaa tapaani elää. Elänkö sitten kun, mutta kun vai tässä ja nyt.
Okei, mä suunnittelen paljon tulevaa ja sitä kautta ajatukseni ovat sitten kun-ajatuksia. Ja koska elän siellä tulevassa, toimin useinkin mutta kun-pohjalta. Aika huono?

Lähdettiin elämään tässä ja nyt ja se kannatti – tällä kuvalla meidät upgreidattiin Hartwall Arenalla VIP-aitioon. Onnistunut datenight!

Väännetään vähän rautalangasta. Ei sua varten, vaan ehkä enemmän mua varten.
Mä täytän viikon päästä 40. Ja olen AINAKIN viimeiset 3 vuotta ajatellut, että ”sitten kun täytän 40 vuotta, haluan olla elämäni parhaassa fyysisessä kunnossa.” Noh, vuoden päivät treenasin aika hullun lailla ja olinkin kovassa fyysisessä kunnossa. Rasvaprosentti 17. Lihasmassaa 32kg. Ei huono.

Mutta se oli liikaa kaiken muun kanssa, ja treenaaminen oli pakko laittaa hetkeksi kokonaan tauolle. Ajatus siitä, että haluan olla hyvässä kunnossa, ei kuitenkaan ole minnekään hävinnyt, mutta ruuhkavuosien ottaessa minua enemmän haltuun, olen sortunut paljon mutta kun– ajatteluun. Mutta kun mun pitää tänään opiskella. Mutta kun mun pitää tänään toimia treenikuskina. Käydä kampaajalla, kaupassa, laittaa ruokaa, käydä töissä, valmentaa.. Ja sieltä on helppo paeta taas sitten kun – kiertoon.

Kognitiivinen käyttäytymiskolmio. Piirsin ihan itse.

ELÄMÄ EI ODOTA! Alussa mainittu mainos havahdutti läsnäolon, sekä tässä ja nyt-ajatusmaailman tärkeyteen. Minä ja me, ja kaikki se mitä kutsumme elämäksi kun tapahtuu – ei sitten kun, vaan tässä ja nyt.

Yllä kuvattu kaavio on kognitiivinen käyttäytymiskolmio. Se kertoo siitä, kuinka kaikki lähtee ajatuksesta. Me voimme ajatella vain yhtä ajatusta kerrallaan ja se, millaisen tunteen se ajatus herättää, riippuu siitä onko ajatuksemme positiivinen vai negatiivinen.

Ajatuksemme luoma tunne saa aikaan toiminnan, joka pohjautuu tunteeseen, joka on saanut alkunsa ajatuksesta. Ajattelemme 12 000 – 60 000 ajatusta päivittäin ja jopa 95% noista ajatuksistamme on kierrätettyjä! Ajattelemme siis sitä samaa saatanan kauppalistaa, tai “mitä tänään syötäisiin” joka päivä. Suurimman osan aikaa.

Noista kierrätetyistä ajatuksia jopa 80% on negatiivisia. Miksi tämän pandemian piti tapahtua juuri nyt? Ei päästä Milanoon, Tallinaan tai MIHINKÄÄN!  Sairastuuko joku läheiseni? Vellotaan syvällä kysymyksessä miksi. Vallitseva tunne saa meidät toimimaan ja toimimme tuon tunteen pohjalta. Minkähänlaista toimintaa nuo edellä mainitut ajatukset saavat aikaan? Vai saavatko ne meidät lamaantumaan, odottamaan, jos huomenna kaikki olisi toisin. Sitten kun.

Tulppaanit on mun lempikukkia. Liittyen ei oikeastaan mihinkään.

Mitäpä jos ajattelisimme, että vitsi miten paljon aikaa nyt vapautui! Mulla on vihdoinkin aikaa käydä varastohuone läpi! Treenikuskaamisen sijasta voidaan ottaa se Kimble-matsi perheen kesken! Mietitään siis miten, eikä miksi. Millaisia tunteita ja sitä kautta toimintoja tämä lähestymistapa voisi herättää?

Ympäröivästä ahdistavasta tilanteesta huolimatta, pidetään yllä positiivista elämänasennetta. Tuetaan toisiamme ja ollaan läsnä tässä ja nyt.

Rakkaudella,
Anna

Synninpäästö syömisestä

Synninpäästö syömisestä.

Mikä on lempiruokasi? Muistatko ala-asteen ystäväkirjat, josta tuo kysymys löytyi muiden lempiasioiden joukosta? Muistatko, mitä vastasit? Mikä se on tänään?

Kaikkihan tietävät, että syöminen pitää meidät toimintakykyisinä. Antaa energiaa elimistölle toimia, kuten sen kuuluu. Pitää meidät terveinä. Antaa mielihyvää, kun syömme jotain erityisen hyvää! Mansikat kesällä! Suklaalevy pimeänä syysiltana! Lapseni valmistama makaronilaatikko! Tunnelmallisen ravintolan loihtima annos, joka hivelee muitakin aisteja! Yhtä juhlaa! Mutta millä mallilla on meidän arkiruokailumme? Se kaiken pyörittävä päivittäinen leipämme? Se syöminen, joka saa meidät voimaan joko hyvin, tai huonosti.

Aamupala.

Miten aloitat aamusi? Juotko lasillisen sitruunavettä ja huuhtelet näläntunteen rasvakahvilla? Suositko aamupuuroa vai oletko ennemmin ”en ehdi syömään aamuisin mitään”- tyyppi? Jaksatko tehdä smoothien vai menetkö leipälinjalla? Teetkö lapsille aamupalan, mutta siirrät oman syömisesi seuraavaan kertaan?

Lounas

Vai sittenkin myöhäinen aamupala? Vai söitkö aamupalan, ja pärjäät sillä iltaan saakka?

Välipala-Päivällinen-Iltapala

Syötkö kaiken kerralla? Vai jaksotatko ruokailusi terveellisemmin pitkin päivää?

Mieliteot

Se tunne, kun ruokakaupasta ei voi poistua ilman sipsipussia! Tai irtokarkkia, tai jäätelöä. Been there – done that! Kun piti ostaa jotakin terveellistä ja lähes yllättyy kotona omista valinnoistaan – jälleen kerran. Vedetään vähän mutkia suoraksi ”olet mitä syöt” – ajatuksesta ”suolisto on toiset aivosi”-faktaan. Uskoisitko, että se millä olet itseäsi ruokkinut, sanelee (kirjaimellisesti!) sen, mitä haluatkin suuhusi laittaa? Se, mitä syömme, ruokkii suolistomme mikrobistoa ja ylläpitää joko hyviä tai huonoja bakteerikantoja. Näin maallikon yleistyksellä. Hypätään loogisesti kissa/hiirileikkiin!

Toxoplasma gondii- parasiitti on kissan loinen. Se tarttuu moniin eri eläinlajeihin, myös ihmiseen. Mielenkiintoiseksi otuksen tekee se, että se pystyy muokkaamaan kohde-eläimen käyttäytymistä. Tartunnan saanut hiiri lakkaa pelkäämästä kissaa ja silloin siitä tulee varma saalis ja loinen pääsee sinne minne halusikin – kissan aivoihin. Erityistä on se, että tartunnan saaneet eläimet pelkäävät muita vihollisia, ainoastaan kissan pelko on kadonnut. Loisen ja kissan yhteistyö sujuu erinomaisesti.

Kursivoitu teksti lainattu täältä.

Asiapitoisempi artikkeli aiheesta: Yle uutiset.

Tämä tieto on herättänyt tutkijoissa ajatuksen siitä, että suolistossamme vallalla olevat bakteerit pystyisivät lähettämään aivoillemme signaalin esimerkiksi kovin sokeripitoisista syömisistä ja saisivat meidät haluamaan lähes pakottavasti vaikkapa irtokarkkeja. Joten tavallaan ei hätää, mehän pystymme vaikuttamaan mielihaluihimme ruokkimalla omia bakteerejamme paremmilla valinnoilla, ja vaikka vähän kerrallaan!

Mutta miten siis vapautua syömisen aiheuttamasta huonosta omasta tunnosta?

Ravintovalmentajakoulutuksessa kiinnitämme paljon huomiota ateriarytmiin ja syömisen säännöllisyyteen. Sen tueksi löytyy paljon sekä tutkittua tietoa, että käytännön kokemusta. Jokaiselle löytyy se itselle paras rytmi. Syö 3-4 h välein. Sillä tavoin pidät verensokerisi tasaisena. Seuraa oloasi ja vartalossasi mahdollisesti tapahtuvia muutoksia parin viikon aikana. Jos ei toimi, muuta jotain ja seuraa. Jos tarvitset isomman painonpudotuksen, käänny ammattilaisen puoleen tai tee suunnitelma. Mutta seuraa ja muokkaa tulosten mukaan! Ajan kanssa ja itsellesi armollisesti.

Säännöllinen ateriarytmi johtaa terveyden kannalta parempiin valintoihin. Ymmärrystä seuraa viisaampi valinta. Tehdäkseni viisaampia valintoja lupaan itselleni ottavani selvää, miten minä toimin! Ymmärtämällä miten toimin, ymmärrän miten voin parhaiten edesauttaa omaa hyvinvointiani syömällä hyvin – sekä arkena että juhlissa. Voin valita tekeväni parhaani.

Terve mieli terveessä kehossa, muista siis myös nauttia valinnoistasi!

Aamupala

Iso mukillinen vettä ja 1 kuppi kahvia

1 dl tattaripuuroa (kuivapaino)

2 tl oliiviöljyä ja 1 tl pellavasiemenrouhetta sekoitettuna puuroon

Mansikoita ja mustikoita

3 kananmunan valkuaista

Lounas

Lohikeittoa (tehty kaurakermaan)

2 viipaletta ruisleipää juustolla

Omena

Ruokajuomana vesi

Välipala

Soijajogurttia, banaania ja ½ avokado blenderissä smoothieksi

1 kuppi kahvia, rivi Fazerin pähkinäsuklaata

Päivällinen

Jauhelihamureketta ja bataattia

Salaattia, kastikkeena oliiviöljy

Ruokajuomana vesi

Iltapala

Soijajogurttia, kymmenkunta pähkinää ja mustikoita

Valitse viisaasti mitä syöt. Valitse vapaus!